Ei muokkausyhteenvetoa |
(Ei jumalauta oikeasti, joku muu saa korjata tuota Tapahtumat ennen sotaa -otsikon ekaa kappaletta, aivan täyttä tuubaa taas suollettu. ÄLKÄÄ kääntäkö sanatarkasti englannista suomeksi, ihan oikeasti!) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Suuri sota''' (eng. the Great War) alkoi |
+ | '''Suuri sota''' (eng. the Great War) alkoi ja loppui 23. lokakuuta [[2077]], kun kaikki ydinasein varustetut valtiot (pääasiasssa [[Yhdysvallat]], [[Kiina]] ja [[Neuvostoliitto]]) laukaisivat ydinaseensa. Useimpien selviytyjen mukaan pommitus kesti suunnilleen kaksi tuntia. Viimeisen pommin tiputtua maailma vajosi syvään pimeyteen ja ydinlaskeuman tilaan. |
==Tapahtumat ennen sotaa== |
==Tapahtumat ennen sotaa== |
||
| − | Geopoliittinen |
+ | Geopoliittinen tilanne, joka johti kauan pelätyn maailmanlaajuisen ydinsodan alkuun, johtui enimmäkseen maailmanlaajuisesta energiakriisistä. Fossiiliset polttoaineet, pääosin raakaöljy, alkoivat loppua vuoteen [[2050]] mennessä. Tämä energiakriisi oli osittain tulosta loputtomasti nousevasta tarpeesta fossiilisille polttoaineille, jota tarvittiin Fallout-maailman suurempiin ja vähemmän energiasäästöisempiin teknologioihin. Tähän oli syynä mahdottomuus kehittää elektroniikkaa ja valmistaa kunnollisia materiaaleja Fallout-maailmassa. Tämän takia energiakriisi oli kiirettä kasvattava kaikille kehittyneille, teollistuneille valtioille, jotka aikoivat varmistaa jäljellä olevat raakaöljyt itselleen. Loppuen lopuksi halu viimeisille luonnonvaroille ja niiden takia johtuneet sotakonfliktit tuhosivat planeetan. Euroopan liittovaltio oli reagoinut öljyn hintojen nopean nousun ei-hyväksyttäville tasoille Lähi-idän runsaasti-öljyä-omistavien valtioiden luona. Joten päästi sotilaallisen toiminnan valloilleen noilla maailman alueilla vuonna [[2052]]. Tämä väliintulo viime kädessä johti israelilaisen Tel Avivin kaupungin tuhoon joulukuussa [[2053]] terroristin ydinkäyttöisen laitteen ja rajoitetun ydinkäyttöisen vaihdon osanottajien välisen ristiriidan vuoksi, maailman ensimmäinen sitten vuoden 1945 jälkeen. |
| − | + | YK yritti tuloksetta ylläpitää rauhaa, ja monet siihen kuuluneet valtiot jättivät yhteisön. Kahden kuukauden kuluttua [[Resource Wars|resurssisotien]] alkamisesta vuonna 2052 YK hajotettiin. Yhdysvalloilla oli maailman viimeiset raakaöljyvarat, minkä vuoksi kiinalaiset hyökkäsivät Alaskaan vuonna 2066 kauppaneuvottelujen katkettua. Yhdysvallat miehitti Kanadan vuonna 2076 varmistaakseen kanadalaisten tuen Alaskan rintamalla. Samalla Yhdysvaltain liittohallitus toimi aggressiivisesti sen omia kansalaisia vastaan estääkseen sota-ajan mellakointia, sodanvastaista kansalaistottelemattomuutta ja rintamakarkuruutta. Yhdysvallat kosti kiinalaisille käynnistämällä kiinalaisen mantereen oman kalliin miehittämisen vuonna 2074 vähentämään kiinalaisuhkaa rintamalla. Huolimatta alkuperäisistä kalliista vastoinkäymisistä tämä strategia osoitautui onnistuneeksi ja amerikkalaiset joukot vapauttivat Alaskan kaupungin Anchoragen ja pakottivat kiinalaiset vapautusarmeijan perääntymään kokonaan amerikkalaiselta maaperältä tammikuussa 2077. Tämä voitto saavutettiin pääasiassa [[Power Armor|kehittyneemmän sotilaallisen teknologian]] johdosta, jota Yhdysvallat kehitti ristiriidan aikana. Alaskan kiinalaismiehityksestä alkanut kiinalais-amerikkalainen sota toimi lähtölaukauksena suurelle sodalle, joka alkoi samana vuonna kun Alaska vapautettiin. |
|
==Suuri sota== |
==Suuri sota== |
||
| − | [Kirjotan myöhemmin lisää, en jaksa nyt enempää. -tulokas Teurastaja-69 ^^] |
||
==Suuren sodan seuraukset== |
==Suuren sodan seuraukset== |
||
| + | |||
==Mahdollisesti estettävissä olleet kuolemat suuren sodan aikana== |
==Mahdollisesti estettävissä olleet kuolemat suuren sodan aikana== |
||
Versio 10. tammikuuta 2010 kello 11.06
Suuri sota (eng. the Great War) alkoi ja loppui 23. lokakuuta 2077, kun kaikki ydinasein varustetut valtiot (pääasiasssa Yhdysvallat, Kiina ja Neuvostoliitto) laukaisivat ydinaseensa. Useimpien selviytyjen mukaan pommitus kesti suunnilleen kaksi tuntia. Viimeisen pommin tiputtua maailma vajosi syvään pimeyteen ja ydinlaskeuman tilaan.
Tapahtumat ennen sotaa
Geopoliittinen tilanne, joka johti kauan pelätyn maailmanlaajuisen ydinsodan alkuun, johtui enimmäkseen maailmanlaajuisesta energiakriisistä. Fossiiliset polttoaineet, pääosin raakaöljy, alkoivat loppua vuoteen 2050 mennessä. Tämä energiakriisi oli osittain tulosta loputtomasti nousevasta tarpeesta fossiilisille polttoaineille, jota tarvittiin Fallout-maailman suurempiin ja vähemmän energiasäästöisempiin teknologioihin. Tähän oli syynä mahdottomuus kehittää elektroniikkaa ja valmistaa kunnollisia materiaaleja Fallout-maailmassa. Tämän takia energiakriisi oli kiirettä kasvattava kaikille kehittyneille, teollistuneille valtioille, jotka aikoivat varmistaa jäljellä olevat raakaöljyt itselleen. Loppuen lopuksi halu viimeisille luonnonvaroille ja niiden takia johtuneet sotakonfliktit tuhosivat planeetan. Euroopan liittovaltio oli reagoinut öljyn hintojen nopean nousun ei-hyväksyttäville tasoille Lähi-idän runsaasti-öljyä-omistavien valtioiden luona. Joten päästi sotilaallisen toiminnan valloilleen noilla maailman alueilla vuonna 2052. Tämä väliintulo viime kädessä johti israelilaisen Tel Avivin kaupungin tuhoon joulukuussa 2053 terroristin ydinkäyttöisen laitteen ja rajoitetun ydinkäyttöisen vaihdon osanottajien välisen ristiriidan vuoksi, maailman ensimmäinen sitten vuoden 1945 jälkeen.
YK yritti tuloksetta ylläpitää rauhaa, ja monet siihen kuuluneet valtiot jättivät yhteisön. Kahden kuukauden kuluttua resurssisotien alkamisesta vuonna 2052 YK hajotettiin. Yhdysvalloilla oli maailman viimeiset raakaöljyvarat, minkä vuoksi kiinalaiset hyökkäsivät Alaskaan vuonna 2066 kauppaneuvottelujen katkettua. Yhdysvallat miehitti Kanadan vuonna 2076 varmistaakseen kanadalaisten tuen Alaskan rintamalla. Samalla Yhdysvaltain liittohallitus toimi aggressiivisesti sen omia kansalaisia vastaan estääkseen sota-ajan mellakointia, sodanvastaista kansalaistottelemattomuutta ja rintamakarkuruutta. Yhdysvallat kosti kiinalaisille käynnistämällä kiinalaisen mantereen oman kalliin miehittämisen vuonna 2074 vähentämään kiinalaisuhkaa rintamalla. Huolimatta alkuperäisistä kalliista vastoinkäymisistä tämä strategia osoitautui onnistuneeksi ja amerikkalaiset joukot vapauttivat Alaskan kaupungin Anchoragen ja pakottivat kiinalaiset vapautusarmeijan perääntymään kokonaan amerikkalaiselta maaperältä tammikuussa 2077. Tämä voitto saavutettiin pääasiassa kehittyneemmän sotilaallisen teknologian johdosta, jota Yhdysvallat kehitti ristiriidan aikana. Alaskan kiinalaismiehityksestä alkanut kiinalais-amerikkalainen sota toimi lähtölaukauksena suurelle sodalle, joka alkoi samana vuonna kun Alaska vapautettiin.